Väitöskirjatutkimukseni ensimmäinen artikkeli on nyt julkaistu Scandinavian Journal of Educational Research -lehdessä avoimena julkaisuna. Sen voi siis kuka tahansa lukea ilmaiseksi netistä! Alla kerron artikkelini pääpiirteitä suomeksi. Pääset lukemaan artikkelin englanniksi kokonaisuudessa tämän linkin kautta:

​https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00313831.2021.1939144

Väitöstutkimukseni lähtökohdat

Narratiivisen tutkimukseni keskiössä ovat tunteet osana opettajaksi opiskelevien identiteettejä. Muutos on jatkuvasti läsnä opettajaksi opiskelevien identiteettityössä ja tämä prosessi voi herättää voimakkaita tunteita. Erityisesti opettajankoulutuksen alku ja loppu ovat kriittisiä vaiheita, joiden aikana opettajaksi opiskelevat voivat pohtia, haluavatko he opettajiksi. Moni suomalainen opettaja harkitsee alanvaihtoa. Kansainvälisellä tasolla yhtenä opettajien alanvaihdon syinä on nähty tunteisiin ja suhteisiin liittyvät haasteet. Sen vuoksi on tärkeää, että ymmärtäisimme paremmin opettajaksi opiskelevien tunteita ja kuuntelisimme heidän kertomuksiaan opettajaksi kasvamisesta, jotta voimme tukea heitä paremmin heidän tulevassa työssään.

Tunteet ovat keskeisessä roolissa opettajaidentiteetin rakentamisessa. Tutkimuksessani tarkastelen tunteita suhteiden näkökulmasta ja ymmärrän tunteiden rakentuvan kielen ja kulttuurin kautta. Ymmärrän narratiivisen identiteetin jatkuvasti muuttuvana kertomuksena itsestä, joka vastaa kysymykseen ”kuka minä olen opettajana?”. Opettajaksi opiskelevien kertomukset identiteeteistään eivät kuitenkaan ole ikinä vain henkilökohtaisia, vaan niitä rakennetaan suhteessa kulttuurisiin kertomuksiin. Puhun kulttuurisista opettajakertomuksista, jotka sisältää kertomuksia opettajuuteen liitetyistä odotuksista, normeista, stereotypioista ja ideaaleista. Näihin odotuksiin vastaaminen voi tuntua opettajaksi opiskelevilta haastavilta opettajakoulutuksessa.

Miksi käytän valokuvia? 

Ymmärrän, että tunteista voi olla vaikeaa puhua. Valokuvien avulla tunteista kertominen voi auttaa. Tutkimuksen rinnalla kulkee ajatus siitä, miten valokuvien kanssa, kautta tai niiden läpi voidaan ker-toa - ne eivät ole pelkkä työkalu kertomisten kertomiselle. Yhtenä väitöstutkimuksen tavoitteena onkin kehittää taidelähtöisiä menetelmiä, erityisesti valokuvien käyttöä narratiivisessa tutkimuksessa.

Ensimmäisen artikkelin aineisto

Väitöstutkimukseni ensimmäisen artikkelin aineistoa varten pyysin kahta luokanopettajaksi opiskelevaa tuomaan mukaan elämäkerrallisiin haastatteluihin omakuvia, jotka kuvasivat heitä opettajaopiskelijoina ja tulevina opettajina. He kertoivat monipuolisesti elämistään: lapsuudestaan, kouluajoistaan, miten olivat päätyneet luokanopettajakoulutukseen ja millaisena näkevät itsensä tulevaisuudessa opettajina. Aineistoa analysoitiin käyttäen narratiivisia analyysimenetelmiä.

Haavoittuvuus osana opettajaksi opiskelevien identiteettien tunteiden ulottuvuutta

Tutkimukseni myötä nousi esiin, kuinka haavoittuvuus on tärkeä osa opettajaksi opiskelevien identiteettien tunteiden ulottuvuutta. Haavoittuvuus on moniulotteinen tunnekokemus: haavoittuvaksi kokeva ihminen ei koe ympäristöään turvalliseksi, jotta haluaisi ottaa riskin ja ilmaista itsensä kaikkia puolia. Haavoittuvuus on opettajuuteen liittyvä rakenteellinen ehto – vaikka haavoittuvuus on osa opettajana olemista, ei ole helppoa olla haavoittuva, sillä ihmiset yleensä  etsivät turvaa, kaihtaen epävarmuutta.

Haavoittuvuus nousi toistuvaksi teemaksi, kun opettajaksi opiskelevat puhuivat tunteista osana identiteettejään. Haavoittuvuus näyttäytyi kolmessa eri suhteessa:
1. Haavoittuvuutena suhteessa itseensä (tunne siitä, ettei ole tarpeeksi sellaisena kun on)
2. Haavoittuvuutena suhteessa toisiin (pelko siitä, että ei tule hyväksytyksi – toisaalta luottamuksen löytäminen siihen, että voi olla haavoittuva)
3. Haavoittuvuutena suhteessa kulttuurisiin opettajakertomuksiin (opettajaksi opiskelevat suhteuttivat omia piirteitään suhteessa kulttuurisiin odotuksiin, lopulta löysivät tapoja haastaa niitä)

Haavoittuvuus tulisi huomioida opettajankoulutuksessa. Nämä kaksi opettajaksi opiskelevaa pohtivat, haluavatko opettajiksi jo koulutuksen aikana. Tutkimus valottaa, että tarvitaan lisää turvallisia paikkoja keskustella opettajaidentiteetin rakentamiseen liittyvistä tunteista. Tutkimuksen myötä selvisi, että omakuvien kanssa työskentely voi tarjota yhden mahdollisuuden tunteiden käsittelyyn opettajankoulutuksen kontekstissa.

Holappa, A, Lassila, E. T., Lutovac, S. & Uitto, M. (2021) Vulnerability as an Emotional Dimension in Student Teachers’ Narrative Identities Told With Self-Portraits, Scandinavian Journal of Educational Research, DOI: 10.1080/00313831.2021.1939144